lauantai 3. tammikuuta 2009

Se siitä

Skeptisyydestäni huolimatta projekti tuli vedettyä mitenkuten loppuun saakka. Välistä puuttuu kyllä muutama kuva. En lähtenyt täyttämään aukkoja muiden päivien kuvilla. Minusta se ei olisi reilua. Joka haluaa seurata kuvavirtaa, löytää riittävästi kuvia. Joka haluaa seurata painalluksia, löytää kyllä aukot.

Loppuvaihe oli varsin raskas. 366-projekti ei ollut ainoa stressitekijä, ja ne puuttuvat kuvat eivät jääneet puuttumaan kameran puutteen tai yleensä edes unohtamisen takia, vaan kun ei kerta kaikkiaan pystynyt painamaan nappia.

Suurin osa kuvista on luonnollisesti pakonomaista painaltelua. Ehkä tästä silti kuitenkin irtosi joitakin ajatuksia siitä, miten voisi jatkaa muutamia kiinnostavia asioita ja etenkin, mitä ei ainakaan kannata tehdä. Lisäksi kertyi tietynlaista rutiinia ja röyhkeyttä laittaa esille epätäydellisiä kuvia. Kovin syvällisiin oppimiskokemuksiin ja tiedon laajennuksiin ei muu maailma jättänyt resursseja.

Onnittelut muille projektin osallistujille - erityisesti Virukselle, joka sai epidemian liikkeelle, sekä Marulle ja Peetille, jotka vetivät homman aukoitta loppuun muistaen juhlia välisaavutuksiakin. Onnittelut myös aiemmin luovuttaneille, joiden blogeista löytyy mielenkiintoista materiaalia. En usko, että projektin opetus on päivistä kiinni. Ne tärkeimmät asiat voi yhtä hyvin löytää muutamassa kuukaudessa, puolessa vuodessa tai yhdeksässä kuukaudessa. Eivätkä ne välttämättä aina liity valokuvaukseen.